Meeqqat oqartussaaqataanerat

Sisimiuni misiliutitut suliniummik Meeqqat oqartussaaqataanerat Sisimiuni-mik taallugu aallartitsinikuuvugut. Meeqqat oqartussaaqataanerata meeqqat sunniuteqaqataanissamut aalajangersaaqataanissamut, aammalu tamat oqartussaaqataanerannik ilinniarnissaannut periarfississavai. Sisimiuni misiliutitut suliniut ingerlanneqartoq, meeqqat oqartussaaqataanerannik Kalaallit Nunaanni misiliinerit siullersaraat, Kalaallillu Nunaata sinneranut siammarneqarnissaa neriuginarpoq, meeqqat amerlanerusut iluaqutigalugu nuannaarutiginiassammassuk.

Meeqqat oqartussaaqataanerat sumik pissarsissutigineqarsinnaava?

Meeqqat oqartussaaqataanerata siunertaa tassaavoq:

• Meeqqat atugarissaarnerulernissaasa, imminut naleqartinnerisa tamat oqartussaanerannilu piginnaasaasa qaffassarnissaat, meeqqallu peqqinartumik ataatsimoorfeqarnissaat aammalu najugaqarfimmeersut meeqqat inersimasullu akisussaassuseqartut suleqatigalugit, ataatsimoornerni pitsaavallaanngitsuni meeqqat peqataalinnginnissaat anguniarlugu suleqatigiinneq.
• Meeqqat namminneq inuunerminnut najugaqarfimminnilu sunniuuteqaqataanissaat, najugaqarfimminnullu soqutigisaqartuunerisa, tunniusimasuunissaasa piginneqataasutullu misigisimanerisa qaffassarnissaat, taamaalilluni najugaqarfiup meerartai eqqissiviilliortitsinernut aserorterinernullu ingalassimatinneqarsinnaalerniassammata taamaalillutik najugaqarfimminni atukkanut pitsanngorsaaqataasinnaalerniassammata.
• Najugaqarfiit immikkut eqqarsaatigalugit kiisalu Kalaallit Nunaat tamaat isigalugu, najugaqartut peqataanerulersinnerisigut tamat oqartussaaqataanerata pitsaasumik ineriartornissaanut tapersiissuteqarnissaq. Soorluttaaq meeqqat oqartussaaqataanerani meeqqat piginnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutit atorlugit sulisoqartoq.

Kikkut meqqat oqartussaaqataaneranni peqataasinnaappat?

Misiliutitut suliniummi Namminersorlutik Oqartussat inissiaatai, najugaqarfiup immikkoortortaqarfia 38-267; Aqqartarfik, Paamaap Kuua, Aqqusinersuarmi inissiat arlallit, Deichmannip aqq., Laarsikkut Aqq., Kaaleeqqap aqq., Chr. 28—ip aqq., Qeeqi, Uigulukutsut aammalu Tuapannguanimi inissiat arllit misilittaavigineqarput. Meeqqat 9-13-nik ukiullit tamarmik najugaqarfiup immikkoortortaani tassanngaanneersut meeqqat oqartussaasuni peqataalersinnaapput.

Meeraq oqartussaasoq, misiliutitut suliniummi aaqqissussanut peqataasassaaq, meeqqat oqartussaaqataasut allat ilisarisimaleriartornerisa saniatigut najugaqarfiup pitsaanerusunngortinnissaanut inerisaaqataanissamut periarfissaqarluni.

Meeqqat oqartussaasut najugaqarfiup immikkoortortaqarfia kiisalu najugaqarfiup inissialerisua qanimut suleqatigissavaat.

Ukiup ingerlanerani meeqqat oqartussaasut aaqqissuussanut assigiinngitsunut peqataassapput, assersuutigalugu assilisaareqatigiinnissamut meeqqallu ataatsimiinnissaannut, ataatsimiinnerminni najugaqarfiup siulersuisuinut qanoq najugaqarfiup pitsanngorsarnissaanut siunnersuutinik tunniussissallutik.

Meeqqat oqartussaaqataanerat kikkunnit ingerlanneqarpa?

Stine Konradi – liv i og mellem husene, Danmarkimi meeqqat oqartussaaqataanerannik ingerlatsinikkut misilittagaqarluartoq suleqatigalutigu Misiliutitut suliniut aallartinnikuuaarput.

Meeqqat oqartussaaqataanerat Kalaallit Nunaanni atorfissaqaqaaq, najugaqartut akornanni – aammalumi meeqqat akornanni – najugaqarfinnut piginneqataasutut misigisimaneq amigaataammat.

Kalaallit Nunaanni tamat oqartussaaqataanerata ineriartornera aamma ikorfartorusupparputa, taamaalilluni kinguaariiaat inuusunnerusut qanilluinnarlugit sumiiffiini tamat oqartussaanerannik ilinniartinneqarniassammata.

Meeqqat oqartussaaqataaneranni suliniummi amerlasuunik suleqateqalereernikuuvugut, assersuutigalugu Qeqqata Kommunia, Sisimiuni atuarfiit marluk politiillu.

Misiliutitut suliniut malinnaaffigisinnaavat uani.