Meeqqat oqartussaaqataanerat
Sisimiuni najugaqarfiup immikkoortortaqarfiata aappaani meeqqat oqartussaaqataasoqarneq 2020-2022-mi misilittarnikuuarput. Meeqqat oqartussaaqataasoqarnerata meeqqat sunniuteqaqataasinnaalersillugillu aalajangersaaqataasinnaalersinnikuuai oqartussaaqataanermillu ilinniartillugit. Misiliutitut misilittaareernerup kingorna najugaqarfiup immikkoortortaqarfiani ingerlaannarnissaa aalajangiunneqarnikuuvoq, taamaalilluni siunissami suliniut illoqarfinnut allanut siammarterneqarniassammat meeqqat inuusuttuaqqallu amerlanerit iluaqutissaattut.
Meeqqat oqartussaaqataanerat sumik pissarsissutigineqarsinnaava?
Meeqqat oqartussaaqataanerata siunertaa tassaavoq:
- Meeqqat atugarissaarnerulernissaasa, imminut naleqartinnerisa tamat oqartussaanerannilu piginnaasaasa qaffassarnissaat, meeqqallu peqqinartumik ataatsimoorfeqarnissaat aammalu najugaqarfimmeersut meeqqat inersimasullu akisussaassuseqartut suleqatigalugit, ataatsimoornerni pitsaavallaanngitsuni meeqqat peqataalinnginnissaat anguniarlugu suleqatigiinneq.
- Meeqqat namminneq inuunerminnut najugaqarfimminnilu sunniuuteqaqataanissaat, najugaqarfimminnullu soqutigisaqartuunerisa, tunniusimasuunissaasa piginneqataasutullu misigisimanerisa qaffassarnissaat, taamaalilluni najugaqarfiup meerartai eqqissiviilliortitsinernut aserorterinernullu ingalassimatinneqarsinnaalerniassammata taamaalillutik najugaqarfimminni atukkanut pitsanngorsaaqataasinnaalerniassammata.
- Najugaqarfiit immikkut eqqarsaatigalugit kiisalu Kalaallit Nunaat tamaat isigalugu, najugaqartut peqataanerulersinnerisigut tamat oqartussaaqataanerata pitsaasumik ineriartornissaanut tapersiissuteqarnissaq. Soorluttaaq meeqqat oqartussaaqataanerani meeqqat piginnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutit atorlugit sulisoqartoq.
Kikkut meqqat oqartussaaqataaneranni peqataasinnaappat?
Misiliutitut suliniummi Namminersorlutik Oqartussat inissiaatai, najugaqarfiup immikkoortortaqarfia 38-267; Aqqartarfik, Paamaap Kuua, Aqqusinersuarmi inissiat arlallit, Deichmannip aqq., Laarsikkut Aqq., Kaaleeqqap aqq., Chr. 28—ip aqq., Qeeqi, Uigulukutsut aammalu Tuapannguanimi inissiat arllit misilittaavigineqarput. Meeqqat tamarmik najugaqarfiup immikkoortortaani tassanngaanneersut meeqqat oqartussaaqataasuni peqataalersinnaapput.
Meeraq oqartussaaqataasoq aaqqissussanut peqataasassaaq, meeqqat oqartussaaqataasut allat ilisarisimaleriartornerisa saniatigut najugaqarfiup pitsaanerusunngortinnissaanut inerisaaqataanissamut periarfissaqarluni.
Meeqqat oqartussaaqataasut illoqarfigisaminni inersimasut ass. angajoqqaat, INImi sulisut aamma najugaqarfiup immikkoortortaqarfiata siulersuisui qanimut suleqatigissavaat.
Ukiup ingerlanerani meeqqat oqartussaaqataasut aaqqissuussanut assigiinngitsunut peqataassapput, assersuutigalugu assilisaareqatigiinnissamut meeqqallu ataatsimiinnissaannut, ataatsimiinnerminni najugaqarfiup siulersuisuinut qanoq najugaqarfiup pitsanngorsarnissaanut siunnersuutinik tunniussissallutik.
Meeqqat oqartussaaqataanerat kikkunnit ingerlanneqarpa?
Stine Konradi – liv i og mellem husene, Danmarkimi meeqqat oqartussaaqataanerannik ingerlatsinikkut misilittagaqarluartoq suleqatigalutigu misiliutitut suliniut aallartinnikuuarput. Misilittaanerullu kingorna suliniut uatsinnik ingerlateqqinneqarpoq.
Meeqqat oqartussaaqataanerat Kalaallit Nunaanni atorfissaqaqaaq, najugaqartut akornanni – aammalumi meeqqat akornanni – najugaqarfinnut piginneqataasutut misigisimaneq amigaataammat.
Kalaallit Nunaanni tamat oqartussaaqataanerata ineriartornera aamma ikorfartorusupparputa, taamaalilluni kinguaariiaat inuusunnerusut qanilluinnarlugit sumiiffiini tamat oqartussaaqataanerannik ilinniartinneqarniassammata.
Meeqqat oqartussaaqataaneranni suliniummi amerlasuunik suleqateqalereernikuuvugut, assersuutigalugu Qeqqata Kommunia, Sisimiuni atuarfiit marluk politiillu.
Misiliutitut suliniut malinnaaffigisinnaavat uani.
