Nutaarsiassat

Angut eqqissisimasoq, inuppalaartoq, illarumatooq Nuummiorpaluttorlu. Bjørn ilisaritissagaanni oqaatsit taakku ilaatigut atoraanni soorlu kukkuallaassanata.

Bjørn Holm Qaqortumi ingerlatsinermut aqutsisuuvoq, inuunerminilu suliffimmi misilittagai siammasissorujussuupput. Taakku uterfigeqqissavagut. Bjørnili kinaava? Tassani aallarteriarutta.

Bjørni 1960-imi Nuummi inunngorpoq tamaanilu peroriartorluni. Meeraalluni angajoqqaani ilagalugit Sisimiunut nuuppoq, Bjørnilu inuusuttunngornissami tungaanut Sisimiuni najugaqarpoq taamaattumillu Sisimiut uummateqarfigilluarlugu. Angerlarsimaffiata aappaa, oqarneratut.

Bjørn ilaquttaminik pingaartitsisorujussuuvoq, meeraqarpoq, aappaqarpoq ernutaqarlunilu. Ernuttani pingaartorsiutigisaqai ullullu tamangajaasa Facetimeqatigisarlugit. Bjørnip pingaartitaanut aamma ilaalluinnarput peqqissuunissaq timersornissarlu, ullullu tamakkiapajaarlugit qaqqamut majuartarpoq, ukioq kaajallallugu.

Inuusuttuunermi nalaani Bjørn politiinngorniarluni aalajangerpoq Sisimiunilu ilinniarnini aallartillugu. Taaamani politiinngorniarneq Sisimiuni ingerlanneqartarmat. 1980-ikkullu qiteqqunnerani Sisimiut qimallugu Nuummut nuuppoq, 1987-imilu pisortamut tullersortinngorluni.

- Taamani tullersortiuneq tassaavoq siunissami pisortanngornissamut praktikkerneq. 1988-imi, ukioq ataaseq qaangiummat, Paamiunut stationslederinngorlunga nuuppunga, ukiullu marluk tassaniilaariarlunga Maniitsumi stationslederinngorlunga. Ukiut pingasut Maniitsumiissinnarlunga Narsami aamma stationslederitut atorfinippunga. Stationslederiuniaraanni ulloq unnuarlu vagtiusariaqarpoq, tassa piffissaq qanoq ikkaluarpalluunniit sianerfigiteriaannaasarpunga, Bjørn politiitut sulinini oqaluttuaraa.

Bjørnilli naggataatigut malugisinnaalerpaa allatut pisoqartariaqalersoq. Ineriartoqqissaguni inuunermini allannguisariaqalernini imminut naalaarnermini malugivaa.

- Unnuami oqarasuaat sianeraangat uummatiga aamma aallasattalerami, Bjørn oqarpoq.

Allannguerujussuarneq

Taassuma kingorna Bjørnip atorfini qimappaa Qaqortumullu 1996-imi nuulluni Sulisartut Højskolianni administratoritut atorfinilluni. Ukiorpaaluit tassaniippoq.

- Allatut misileerusuummerama Nuummut uterpunga tamaanilu KNR-imi aningaasaqarnermut pisortanngorlunga, kingornalu Nuuk TV-mi pisortaaninngorpunga. Ukioq 2013-iuvoq immakkut kabeli atuleqqamminerata nalaani. Taamani unammillernartorpassuit atorfinni aqqusaarpagut; ilaasortat ikiliartortut allallu. Nutaanik nassaarsiornerit, tuniniaanerit, aningaasarsiornissamut nutaanik eqqarsarnerit ingerlappagut. Kingumullu qiviaraangama piffissaq taanna uannut ineriartuutaanerpaavoq nuannernerpaallunilu, Bjørn oqaluttuarpoq.

Bjørnip Nuuk TV 2021-mi qimappaa. Kujataalu nutsuijuaannarmat sivisuumik eqqarsaatigereerlugu aappanilu aalajangerput Qaqortumut nuunniarlutik.

- Siullermik imak iliorpugut, Nuumminngaanniit nuussagutta suna annaassanerlugu eqqartorparput, listemullu allattorlugit. Illuatungaanilu nuukkutta ajunngequtai aamma allattorlugit. Ajunngequtaalu amerlanerummata aalajangeriallaataa nuuppugut peqqissiminngeqaagullu. Soorunami ernuttakka initunikooqaat, Bjørn oqaluttuarpoq.

Ernuttanilumi pinerullugit ukioq manna aalajangersimavoq Sisimiuni juullisiorniarluni.

Bjørnip inuunermini suliffimmi aqqusaagai amerlapput siammasillutillu, sumiiffiillu najugaqarfigisimasai aamma arlaqarlutik.

- Inuunermi imarisat taakkuinnaaleraangata qatsussisarama, taamaammat aamma nuuttaqattaartarnikooqaanga, Bjørn nassuiaavoq.

Taamaattorli Qaqortumut nuukkamik Bjørnip sumi sulilissanerluni ilisimaqqaarnikuunngilaa. Aappanilu nuupput aappaata atorfini tigummiinnarlugu, namminerlu inissilluariarunik suliffissarsiorniarluni pilersaarnikuuvoq.

- Taava takuara INI sullitanut pisortassarsiortoq. Inunnillu sullissinermi misilittagaqarluariarama qinnuteqarpunga, nuannaarutigisannillu atorfittaaralugu. INI taamanikkut uannut nutaaqqinnaavoq, silarsuaq nutaaq. Taamaammat unammilligassat soorunami aqqusaarpakka, aqutsinermilli misilittagaqarluarama aperisassaqartuaannaramalu iluatsittarput. Soorunami unammilligassat suli takkussuuttuassapput, suliffilli unammilligassallu nuannarigaanni ajunngilluinnarput. Nuannarinngikkaanni taamatut sulisoqarsinnaagunanngilaq, Bjørn oqarpoq.

Inuunerup nalunassusaa

Bjørnimut pingaartunut ilaavoq suleqatimi ulluinnarni atugaasa nuannersuunisssaat. Aqutsisutut isumasiuisinnaaneq. Sulisummi peqanngippata ingerlasinnaanngilagut, Bjørni naqissusiivoq.

Bjørnimullu pingaarutilik alla tassaavoq suleqatini ulluinnarni takuneq ajukkami tikilaartarnissai.

- Narsaq Nanortalillu angalaffigillattaasarpakka, nunaqarfiit qaqutikkut. Tikikkaangama iluarisaqaat, ulluinnarni ilagineq ajorakkit tipisiulaarnissaat isumasiulaarnissaallu pingaaruteqartorujussuummat, oqarpoq.

Allamut saalaariarutta, tassa inuuneq manissuinnaaneq ajormat taamatullu qanoq sukkatigisumik suna tamarmi allanngorsinnaatiginersoq Bjørnip aamma misigilluarnikuuai. 2021-mi, Qaqortumut nooreernerup kingorna, Bjørn kræftimik eqqugaavoq. Qujanartumilli siaruaassimanngimmat anigorpaa.

- Piffissami tassani nalilersuinartorujussuuvoq, paasillugu inuuneq qanoq sanngiitsigisoq allanngupiloorsinnaatiginersorlu. Qujanartumik peqqinnissara pingaartittuaannarpara ullullu tamaasa timima aalatinnissaa aamma anguniartuaannarlugu. Siornatigut arpattorujussuunikuuvunga, kræfteqaleramali mianersornerulernikuuvunga, Bjørn oqaluttuarpoq, nangipporlu:

- Peqqinnissaqarfiup peqqissuserput akisussaaffiginnginnamiuk, uagutsinniippoq.

Bjørn aappaagu 65-inik ukioqalissaaq. Tassa pensionernissaq ungasigunnaariartorpoq. Eqqarsaatit tassungalu inissinniarneq maanna ingerlapput. Bjørnip suliunnaarnissani nipaatsumik piareersarfigerujoorpaa tupannartutut takkutseriasaartikkumanagu.
Inuuninili maannamut ajorinngilluinnarpaa. Suliffinni aamma nuannareqaa.

- Inuunitsinni sulineq initoorujussuuvoq. Oqartarpunga, ullaakkut iteruma suliartornissara qilanaarinagu, taava killissannut pisimassaanga, naggasiivoq.

Pia Ellebæk Fleischer Nuummi najugaqartunut siunnersortaavoq. Piap ukiuni 30-nngulersuni INI-mi sulisimanini kingumut qiviarlugu suliffimminik initunerutitsisimanerminiit inuunerminut oqimaaqatigiinnerulersitsisimanini qujamasuutigaa, suliffimmi nuannarisani qimanngikkaluarlugu suliffeqarfimmiit taperserneqarluni aqutsisumiit sullissisutut sulisunngorniarluni aalajangernikuugamiuk.

Pia arnaq illarumatooq inussiarnersorlu – timersornerullu iluani kajumissusilerujussuaq. Pia taamatut ilisaritinneqarpat ilisarisimannittut isumaqataassajunnarsipput.

Pia Uummannarmiuuvoq, pingasunik qitornaqarpoq sisamanillu ernutaqarluni. Allaffissornermi ilinniarsimasuuvoq 1989-imilu Uummannami boligkontorimik taamani taasagaanni sulilerluni.
Tassa imaappoq Pia ilinniakkani naammasseqqammiinnarluguli ineqarnermut tunngasunik suliaqarpoq.

Ukiullu ingerlaneranni aqqusaakkat aamakorsuit.

1995-imi Pia INI-mut nuuppoq allaffissornermilu aqutsisunngorluni. Ukiut tallimat tassani atorfimmiilaariarluni inkassomi fuldmægtig-nngorpoq, taassuma kingorna teamlederitut atorfinilluni kingornalu aamma attartortitsinermut pisortanngorluni.

- 2009-2011 tungaanut Sisimiunut nuuppugut, tamatumalu kingorna attartortitsinermut pisortanngorpunga. Nuummulli angerlarsernermik taamani 2011-mi atorfik qimallugu Nuummut uterpugut, Iserit-milu sulilerlunga. INI-mulli angerlarsertuaannarama 2012-imi uterpunga, tamaanilu najugaqartunut siunnersortinngorlunga, Pia oqaluttuarpoq.

Pia ukiorpaalunni aqutsisutut sulereerluni 2014-imi aalajangerpoq aqutsisutut atorfeqarunnaarniarluni. 2015-imilu sullissisutut (maanna najugaqartunut siunnersortimik atorfik taaguuteqarpoq) atorfeqalerluni.

Taamaasilluta oqarsinnaagunarpugut Pia ukiuni 29-ni INI-mi atorfeqarnermini sorpassuit aqqusaarsimagai, INI-lu ilisimaqqissaarlugu.

- Taamani 1989-imi Uummannami aallarteqqaaratta sineriammut attaveqarsinnaaneq killeqarpoq, attaveqaatitut oqarasuaatit kisimik atuupput. IT-lerisunik ikiortissagutta kisianni oqarasuaatikkut oqaloqatigalugit ajornartorsiummik aaqqiiniaqatigalugit. Erloqiumasunut, Pia illarasaarpoq, nangipporlu:

- Onlinenngoratta sineriak tamaat isigisinnaaleratsigu iluaqaaq.

‘Arbejdshest’

Piap suliffini nuannariuaannarnikuuaa. Tamaani ineriartorneq toqqissisimanerlu misigiuaannarpai.

- Suleqatigiiulluta ataqatigiittorujussuuvugut ataqqeqatigiillutalu. Taannalu suliffiup nuannersuunissaanut pingaaruteqartorujussuuvoq, oqarpoq.

Piap aqutsisutut sulisimanini qujamasuutigiuaannarpaa, naak unamminartorpassuaqartaraluartoq aqqutini qujamasuutigisarpai, ineriartornerujussuarmi misiginikuuaa sorpassuillu ilikkarlugit- aammali paasinikuuaa suna tamaat nalunngeqqissaartariaqarnagu.

- Siornatigut suna tamaat nalunngeqqissaarusullugu pinikuuvunga suliinnaavissinnaasarlungalu. Ilaasa taasarpaannga ‘arbejdshest’ (suliumatooq), Pia illarluni oqarpoq.

Ukiorpassuarnilu INI-mi sulisimagaanni INI-p ineriartornera aamma maluginngitsoorneqarsinnaanngilaq.

- Suliffipput ulapaarfiusaqaaq, ulapaarneq nuannaralugu nuannertaqaaq, taamaattumik atorfiga uannut tulluartorujussuuvoq. Suliffitta ineriartornera eqqaassagukku imatut misiginikuuara, arriikannersumik ingerlariarluni tassanngaannaq sukkatsikkami ingammik digitaliseringi eqqarsaatigalugu. Kisianni ajunngilaq, taamaattussaavoq. Ullorput imaqaannaavittarpoq, malinnaalluarpugullu. Ukiullu sapinngisamik tamaasa suleqatigiiulluta asimi aallaarsimaartarnigut aamma qilanaarnartuaannarput, suleqatigiiulluta suli immitsinnut qanillisaratta, suliinnarata suliffiup avataani ataatsimooqatigiittarneq pingaaruteqarami, Pia oqaluttuarpoq.

Piamut immikkut nuannersutut eqqaamanartut ilaat tassaapput 2004-mi sulisutsialattut toqqarneqarnini, tulluusimaarutaammammi suliffimmiillu naleqartinneqarneq misigilluarsimammagu. Taamatullu 2010-mi Sisimiuni ukiuni 25-ni sulisimanerminut atatillugu nalliuttorsiutigineqarnini nuannernerpaanut ilaasutut aamma eqqaamasarlugu.

Piap suliumatuujuneranut uteqqilaariarutta.
Siornatigummi suliffik Piamut pingaarnerpaajusimavoq. Ukioqqortusiartornerminili paasisimavaa suliffik suliffiullu avataani inuuneq oqimaaqatigiittariaqartut.

- Qujamasuutigisarpara tamanna paasinikuugakku, aqutsisuujunnaarlungalu sulisutut nalinginnaasutut sulilerusunnera tigulluarneqarmat uannut isumaqarnikooqaaq, INI-llu iluatigalunga sulisorerusummanga taanna aamma qujamasuutigiuaannarpara. Suliffiga nuannareqaara, ullut tamaasa qilanaarlunga ornittarpara, Pia naggasiivoq.

Pia timersornerup iluani kajumissusilerujussuusoq aallartinnermi eqqaavarput, martsimimi Arctic Winter Gamesimut – suleqatiminit tapersersorneqarluarluni - peqataagami. Piapajuk!

INI digitalinngorsaanermi siumut alloriaqqippoq, aggustip aallaqqaataa 2024-miit atsiugassat pingaarutillit digitalimik atsiorneqarsinnaanngussapput.

Tamanna attartulernermi isumaqatigiissutinut atsiugassanullu pingaarutilinnut allanut sukkasuumik isumannaatsumillu atsiorsinnaalernermik periarfissiissaaq, piffissaq eqqorlugu suliarisariaqakkanut iluaqutaalluassalluni.

Digitalimik atsiorsinnaalersitsineq INI-mi pappiararsornermik annikillisitsissaaq piffissamillu utaqqinarsinnaasumik sivikillisitseqataassalluni. INI-p najoqqutaasa ilaat digitalinngorsaanermi sulianillu nammineq ingerlasunngortitsiniarnermi sullissinermik pitsanngorsaanginnarani aammattaaq sullitanut avinngarusimasuniittunut pisariillisaataassaaq. Atsiornerit minutsialuit ingerlaneriinnaanni utertinneqarsinnaanngussapput, sullissinermi oqilisaataallunilu sivikillisitsissalluni.

Tamannattaaq ornigulluni saaffiginnittarfinnut atsioriartortariaqarnermik pisariaarutsitsissaaq. Pappiaqqanillu atuiunnaaminermi avatangiiserisanut sunniuteqarnerput annikillisissavarput.

Dgitalimik atsiorsinnaassagaanni atuisoq e-maileqartariaqarpoq, MitID, smartphone imaluunniit qarasaasiaq internetsimullu attaveqarnissaq pisariaqarpoq. Atuisut ilaannut aporfeqartitsinissaa eqqumaffigaarput. Piffissallu ingerlanerani periarfissap atuunnerulernissaa ingerlanneqassaaq, sullitat digitalimik atsiorsinnaanngorlutik ikiorserneqarnissaminnut periarfissaqarlutik.

Atuisunut taakkunani atuisinnaanngitsunut ornigulluni atsiorsinnaaneq suli periarfissaassaaq.

Ludvig Kristoffersen Paamiuni inissiarsuarni nakkutilliisuuvoq, ukiullu 20-t sinnilaarlugit atorfeqarluni. Ukiuni taakkunani illoqarfik asasani inuerukkiartortoq malugilluarnikuuaa.

Paamiormiut inigisatik pillugit saaffiginnissutissaqaraangamik nalunngilluarpaat kina attavigissanerlugu. Tassalu Ludvig. Taassuma Paamiuni inissiat allaffissuussagut isumagisarai, Paamiunilu INI-mi sulisut marluinnanngornikuugamik nasaararpassuaqarpoq.

Allaffimmi suliassat, inissiarsuarni nakkutilliinerit, nivannerit, saaffiginnittullu ilaatigut ulluinnarsiutigai.

- Suliffiga nuannarilluarpara, suliakka assigiinngiiaartarput ilaannilu ulapinnartoqarsinnaasarluni. Ukiorpaalunni suliakka suliarigakkit oqartarpunga kaasarfimmioralugit taamaattumillu suliat ilaanni qaleriaaleraangata malinnaalluarsinnaasarpunga, Ludvig illarasaarpoq.

Ludvig sanasutut ilinniagaqarpoq, teknisk assistentitullu ilinniaqqinnikuulluni kingornalu byggeteknikeritut naammassilluni.

Najugaqartut ikiliartortut – sullitat ikiliartortut

Ludvig 55-inik ukioqarpoq, nuliaqarpoq ataatsimillu paneqarlutik. Siornatigut sulisut quliunikuusimapput, maannali marluinnanngornikuullutik. Suliassat arlallit Sisimiuniit ingerlanneqalernikuuneri tamatumunnga pissutaavoq, taamaattumillu ukiut ingerlaneranni sulisut ikiliartorusaarsimapput.

- Soorunami ippinnarnikooqaaq. Kommunip illuutai paarigallaratsigit ulapputtaqaagut, taamanimi blokkerpassuit isumagaagut. Maannali pissutsit allanngornikooqaat, Paamiuniillu nutserartut aamma malunnaqaat. Maanna blokkit arfinillit inoqanngillat, sullitattalu ikiliartorneri soorunami malugivagut, Ludvig oqaluttuarpoq.

Taamaakkaluartoq Ludvig-p illoqarfini asasani qimannissaa takorloornikuunngilaa. Suliffini nuannarisani misigisaqarfigilluakkani – naak pissutsit sutigut tamatigut allanngornikuugaluaqisut – aamma qimannissaa takorluunngilluinnaramiuk.

- Inuunera tamaaniippoq, nutserartullu paasisinnaagaluarlugit uanga Paamiut qimassanngilara, Ludvig naggasiivoq.